Huhhuh, onpas taas yöt taittunu lepposasti Kauhavalla. Toissayönä näin ihan hirveetä painajaista. Näin unta etten saanu unta, ja pyörin omassa sängyssäni pimeässä siinä unessa. Sit peitto rupes valumaan lattialle, ja tajusin et joku vetää sitä peittoa. Sit yht'äkkiä mun jalkaan tarttuu käsi ja kuulen naurua sängyn alta. Alan huutamaan siinä unessa ja herään omaan huutooni. En muista koska, jos koskaan, olisin huutanu unissani. Puhunut kyllä, mutta huutanut. Hyi saatana. Hyi saatana.

Pahinta tossa unessa oli, että se oli niin realistinen. Tai siis, joskus näkee painajaisia missä tapahtuu ihan friikkejä asioita, veli repii ihoa kasvoiltaan ja puhkon äidin silmät pitkillä hirviönkynsilläni jne, mutta kun tässä unessa ei tapahtunu mitään tosi paranormaalia. Olin omassa huoneessani sängyssäni, niinku oikeasti olinkin. Peitto voi normaalistikin valua lattialle, joten sekään ei herättänyt uneksijan päässäni mitään epäilystä. Vasta siinä vaiheessa kun se käsi tarttu mun jalkaan olis voinu tajuta että se oli unta, mutta herätessäni oon aina vielä vähän unessa ja todellisuus ja unimaailma sekottuu mulla tosi helposti siinä vaiheessa. Ei ollu kivaa! Kuulin ku äiti hääräs keittiössä ja kirjaimellisesti ryntäsin ovesta ulos. "Ai, säkin oot jo heränny!" "J-j-j-joooo..."

Kello oli jotain 7:45 ja mua väsytti vielä, mutta kelatkaa, EN USKALTANU MENNÄ TAKAISIN OMAAN HUONEESEENI! Piti kattoa yks Family Guy ja Samuel L. Jackson -leffa että uskalsin hakea röökit huoneesta.

Viime yö kuluikin sitten telkkarihuoneen sohvalla, sillä en halunnu nukkua omassa sängyssä. Kyllä mä tiedän ettei siellä sängyn alla ole ketään, mutta kun olin koko päivän mielessäni kelannu sitä unta uudelleen ja uudelleen niin pelkäsin että näen sen taas jos nukun omassa sängyssä. Katoin sit Flight of the conchordsia (miten lie kirjoitetaankaan) ja Late night with Conan O'Brienin kohdalla taisin viimein nukahtaa.

Minä olen aikuinen ihminen!

Jees, Pendolino oli perjantaina ei pelkästään myöhässä, vaan myös täynnä. Piti sitten Imatra-Lahti väli kulkea ykkösluokassa. Koko lipun hinnaksi Kauhavalle tuli yhteensä 41,80€ (normisti jotai 30€). Olihan siellä ykkösluokassa leveämmät penkit ja moottorin ääni kuului hiljaisemmin ja olis saanu lukea päivän lehdet ja olis saanu juoda ilmaista kahvia (jos sitä olis ollu pannussa jäljellä..), mutta meillä oli Markon kanssa sen verran darra torstain pakkopaitapippaloiden jäljiltä että oli pakko lähteä ravintolavaunuun jonottamaan viiden euron tuoppia (hinta noussut taas vaihteeks). Marko oli menos kattoo Leonard Cohenia Helsinkiin.


Äitee osti sisäfileepihvejä, aiotaan syödä hyvin. Ehkä juoda vähän taas. Eihän se olisi kuin vasta viides päivä putkeen (kolmas päivä äidin kanssa).

Ihan kivaa olla kotona tekemättä mitään erikoista, mutta päätä rupee särkeen kun katsoo telkkaria. Mennään huomenna spinningiin. Jeejeejeejeejeejeejeejeejeejeejeejeejeejeejeejeeeeeeee!

Innostuin Alasen vauvakuvaentrystä sen verran että ajattelin raportoida juhannusta paremmin kuvasarjan muodossa. Näin ei tarvitse selittää perinpohjin mitä kaikkea silloin tapahtui. Ja silloinhan kuulkaas pojat tapahtui! (Ei oikeesti)

Kuvat eivät ole kronologisessa järjestyksessä.


Siinä lukee V I P ! Ilmaista ruokaa! Kolme kaljalippua! Maistuis varmaa sullekki! Oon parempi kuin te.


Kun aurinko laskee maailmanpyörän taa, Emma lähtee jatkoille.